Dieđaoaiveopmodat lea diehtaga ipmárdusa submi: maid olmmoš diehtá diehtagis, maid son das jurddaša, geaid son dovdá diehtaga ámmáhiin ja mot son buot dán čuovggas doaibmá árggastis. Dieđaoaiveopmodaga vuođđu huksejuvvo skuvllain ja oahpuin, muhto eallenagi oahppan stuorruda dan maid guđege olbmo sosiála fierpmádagain.
FINSCI lea dutkanprošeakta, mii háliida šaddadit suopmelaččaid dieđaoaiveopmodaga, vai juohkehaččas livčče ain buoret eavttut ipmirdit vaikkobe fenomenaid, mat sulastahttet dálkkádatrievdama. Go máhttá dovdát rivttes dieđu vearru dieđus, de bastá dahkat mearrádusaid, mat vuođđuduvvet dutkojuvvon dihtui, iige šatta suojeheapmin duššiide, oaiviliid juohkáseamis ceggosii guovttejuhkui ja manipuleremii. Oktasaš dieđaoaiveopmodat ovddida servodaga vuoiggalašvuođa ja dásseárvvu ollašuvvama.
FINSCIs leat mielde Turku, Helssega ja Nuorta-Suoma universiteahtat, dieđaguovddáš Heureka ja Skope ry. Universiteahtat dutket, mot diehtu ja dovddut váikkuhit mearrádusdahkamii ja mot dieđaoaiveopmodaga sáhtálii lasihit. Heureka hutká ideaid ovttas ovdal asttaheapmin báhcán servošiiguin ođđa searvevuođa, ja Skope ry ordne dieđahutkkiid ja álbmotdáhpáhusaid. Prošeavtta ruhtada strategalaš dutkamuša ráđđi, mii doaibmá Suoma Akademiija oktavuođas.
Mii čoaggit ovtta siidui dieđuid buot dutkamušaineamet ja dáhpáhusaineamet. FINSCI dutkamušat jorgaluvvojit eará gielaide vejolašvuođaid mielde. Min dáhpáhusain váldogiellan lea dávjjimusat suomagiella. Seamma siiddus gávdnojit dieđut maid eará suopmelaš dutkanprošeavttain, mat ohcet oassálastiid.
FINSCI dutkamušat ja hutkkit (suomagillii)
