‍

Miten kuvailisit omaa tutkimussuuntaustasi? Mitä asioita selvität FINSCIssä?

Toimin Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana. Tutkimukseni koskee vuorovaikutuksen, erityisesti luottamuksen ja empatian, taustalla olevia kognitiivisia mekanismeja. Minua kiinnostaa muun muassa minkälainen useamman henkilön välinen aivotoiminnan dynamiikka on onnistuneen vuorovaikutuksen kannalta olennaista. Olen taustaltani kognitiotieteilijä, ja hyödynnän tutkimuksessani erilaisia neurotieteellisiä menetelmiä, kuten aivokuvantamista ja erilaisia ihmisten vuorovaikutusta, käyttäytymistä ja kognitiivisia taitoja mittaavia kokeita ja testejä. FINSCIssä osallistun hankkeeseen liittyvän vuorovaikutustoiminnan ja tapahtumien suunnitteluun sekä käytännön toteuttamiseen.

‍

Miten päädyit tutkijaksi?

En ollut ennen opintojani koskaan hoksannut edes pohtia, voisiko tutkijuus olla minua varten. Olen aina ollut kiinnostunut ihmismielestä, ja valitsinkin muutaman lukionjälkeisen vuoden haahuilun päätteeksi opiskelujeni kohteeksi kognitiotieteen. Pääsykoemateriaali avarsi ymmärrystäni ja herätti kiinnostukseni tieteellistä menetelmää kohtaan. Päätin kokeilla työskentelyä tutkimusavustajana opintojeni ohella saadakseni paremman käsityksen tutkimustyöstä. Työn kautta tutustuin yllättävänkin samastuttaviin ja kiinnostuksenkohteeni jakaviin tutkijoihin. Tämän ansiosta ymmärsin, että minustakin voisi tulla sellainen!

‍

Mikä on ollut suurin ajattelusi muutos tai mullistavin oppimiskokemus urallasi?

Ymmärrys tiedon rakentamisesta tieteellisen menetelmän keinoin mullisti aikoinaan oman ajatusmaailmani. Omalla kohdalla tieteellistä menetelmää koskevan syvällisemmän ymmärryksen saavuttaminen vaati kuitenkin menetelmien tarkastelun omien kiinnostuksen kohteiden, kuten ihmismielen ja aivomekanismien kautta. Mielestäni on esimerkiksi älyttömän kiinnostavaa pohtia kuinka tiettyjä mielentiloja tai -toimintoja voi tutkia, millaisia rajoituksia tämän hetkiset aivokuvantamis- ja muut menetelmät asettavat kyseisten ilmiöiden tutkimiselle, ja kuinka näitä rajoja voitaisiin rikkoa. Kehottaisinkin jokaista lähestymään tiedettä ja tieteen tekemistä omien kiinnostusten kautta! :)

‍

‍

Millä tavalla ajattelusi on viime aikoina muuttunut?

Ajattelu muuttuu mielestäni tutkimustyössä säännöllisin väliajoin, etenkin silloin kun löytää aivan uuden näkökulman jonkin itselle hyvinkin tutun ilmiön tarkastelulle. Näissä tilanteissa havahtuu usein siihen, kuinka oma asiantuntijuus on rajoittunut oman alan käsitteiden ja menetelmien raameissa rakennettuun ymmärrykseen. Tämähän on tuttua ihan arkielämässäkin - uudet näkökulmat eivät ainoastaan lisää ymmärrystä ennestään tuntemattomasta, vaan auttavat myös tunnistamaan oman kuplan piirteitä entistä paremmin. Tämän vuoksi monialainen yhteistyö ja moninaisuus ylipäätään on niin hieno ja tärkeä juttu!

‍

Mikä muu tutkimuksen ulkopuolella kiinnostaa, innostaa, on elämässäsi tärkeää?

Nautin seikkailuista niin luonnossa lomaillessa kuin myös arjen perusaskareiden ohessa. Kokeilen mielelläni erilaisia harrastuksia ja tutustun uusiin paikkoihin. Läheiset ihmissuhteet ovat myös suuressa osassa päivittäistä elämääni ja tekevät seikkailuista sitäkin rikkaampia.

‍