Tarve tiedepääomalle kasvaa koko ajan, mutta lasten motivaatio oppia tiedeaineita on laskusuunnassa. Vanhemmilla on tässä tärkeä rooli, sillä he vaikuttavat lasten myönteiseen asenteeseen tieteitä kohtaan. Ella Suortilla on työn alla väitöskirja, jonka osana käsitellään vanhempien tiedepääomaa.
Tiedetulva-installaatiossa Tiedeiden yön kulkijat pääsivät kokeilemaan, miltä tuntuu olla tutkija, jonka päälle vyöryy uusia tutkimusartikkeleita kaikilta tieteen aloilta reaaliajassa keskimäärin 6 sekunnin välein. Vuosittain ilmestyy noin 5 miljoonaa tutkimusartikkelia.
Väitöskirjaansa aloitteleva Kaisa Elovaara tutkii FINSCIssä tiedeasenteiden ja pseudotiedeuskomusten rakentumista. Vapaa-ajallaan hän on nörtti, joka pelaa pöytäroolipelejä, lukee scifiä ja fantasiaa ja bingettää sarjoja.
Tutkija Johanna Enqvist vetää Heurekan ja Suomen tiedekeskukset ry:n yhteistä työpakettia FINSCIn toisella kaudella 2023–26. Hän on kiinnostunut siitä, millaista tiede- ja ihmiskäsitystä tiedekeskukset rakentavat ja miten saada kaikille ihmisille yhdenvertainen pääsy tutkitun tiedon äärelle.
FINSCI-hanke on tutkinut kolme vuotta suomalaisten tiedepääomaa ja kehittänyt keinoja saada tieteestä kaikkien pääomaa. Nyt on aika kertoa, mitä tuloksia tutkimuksista on tähän mennessä saatu ja mitä sillä tiedolla aiotaan tehdä. Kaikki ovat tervetulleita!
Turun yliopistossa alkuvuodesta alkaneessa projektissa 17 luokkaa ja 340 oppilasta harjoittelee tiedelukutaitoa 19 opettajan ohjaamina internetiä simuloivassa digitaalisessa oppimisympäristössä – aineina ovat äidinkieli ja ympäristötieto. Samalla kehitetään tiedelukutaidon opetusmateriaalia.
YK:n kansainvälistä naisten päivää vietetään 8.3 .Vuoden 2023 naistenpäivän teema DigitALL keskittyy digitaaliseen tasa-arvoon maailmassa, jossa uudet teknologiat muuttavat yhteiskuntaamme nopeasti.
Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat kiinnostuneita tiedepääoman edistämisestä kouluissa. He ovat tutkineet sekä lasten että vanhempien tiedepääomaa ja asenteita tiedettä kohtaan ja kehittäneet tiedepääomaa kehittävää pedagogiikkaa koulukokeiluissa neljänsillä luokilla.
Tunteiden ja tiedonkäsittelyn välinen yhteys on Turun yliopiston psykologian oppiaineen työpaketin useamman tutkimusprojektin yhteisenä nimittäjänä. Aineistoa on kerätty katseenseurannan ja EEG-rekisteröinnin avulla ja erilaisin kyselyin. Nyt on aika analysoida aineistot!
Syksyn 2022 aikana Heurekan ja Suomen tiedekeskukset ry:n työpaketti on rakentanut aktiivisesti yhteyksiä uusiin sidosryhmiin, joiden kautta pyritään tavoittamaan tiedekeskuksissa alipalveltuja yleisöjä. Kevään tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja lisätä onnistuneita tiedeosallisuuden kokemuksia!
Turun yliopiston tutkija Seppo Vainio pohtii sitä, miten väittämien tuttuus ja yhteensopivuus omien näkemysten kanssa vaikuttavat niiden prosessointiin. Prosessoinnin mittareina hänen vetämänsä tiimi käyttää lukemisen aikana tehtävää silmänliikkeiden ja EEG:n yhteisrekisteröintiä.
Marko Lähteenmäki Turun yliopistosta on kiinnostunut perheistä, lapsista ja nuorista, eri teemojen pohjalta. FINSCIssä hän esimerkiksi selvittää, millaisia tiedepääomaprofiililtaan latentteja ryhmiä on löydettävissä ja miten perhetaustat kytkeytyvät tiedepääomaan.
Hiukset kuolevat sukupuuttoon! Uusi jääkausi tulossa! Pandoja nähty Etelänavalla! Nämä uutisotsikot ovat nuorten keksimää huuhaata, jota tehtailtiin Puppureseptin pohjalta Tieteen päivillä Nuorten päivien työpajoissa. Tarkoitus oli sitä kautta oivaltaa, miten helppoa on tuottaa uskottavaa puppua.
Koulutuksen tasapäistävän vaikutuksen heikentymistä täytyy ymmärtää paremmin – ja siihen tiedepääomateoria antaa työkalut, toteaa FINSCIn hankekoordinaattori Daria Pritup blogissaan.
Vuonna 2022 Helsingin yliopiston Jaana Simolan tutkimusryhmällä oli työn alla useampikin projekti: he tutkivat lähdetietojen hyödyntämistä mielipiteen muodostuksessa, tiedepääomaa ja matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä sekä tieteelliseen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa.
Maailman johtava salaliittouskomusten tutkija Jan-Willem van Prooijen vastaa Epicenterissä 25.11. klo 17-18.30 yleisön kysymyksiin "Mikä salaliittoteorioissa koukuttaa ihmisiä?" -tilaisuudessa, jonka juontaa Salaliittoteorioiden ihmemaassa -tietoteoksen kirjoittanut FINSCIn tutkija Pasi Kivioja.
Taideopiskelija Piret Bakkum sai kameran kautta seurata, miten ällistys-hackaajat keksivät uusia tapoja viestiä tieteestä innostavalla ja tiedeuteliaisuutta herättävällä tavalla. Hän vangitsi FINSCIn kaksipäiväisen Octohack-tapahtuman tilanteet ja tunteet Suomalaisessa Tiedeakatemiassa.
Mari Falcon on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta. Hän tutkii vuorovaikutuksen (empatia, luottamus) taustalla olevia kognitiivisia mekanismeja ja hyödyntää tutkimuksessaan neurotieteellisiä menetelmiä, kuten aivokuvantamista ja kognitiivisia taitoja mittaavia kokeita ja testejä.
Helsingin yliopiston Silja Martikainen tutkii tällä hetkellä tietokonevälitteistä vuorovaikutusta, empatiaa ja luottamusta. FINSCIssä hän tutkii tiedeuteliaisuutta. Viime aikoina Silja on pohtinut tieteen tekemiseen liittyvää kompastelua ja väärinkäsityksiä, joista myös pitäisi avoimesti puhua.
Valtteri Wikström tutkii Helsingin yliopistossa tunteita, ihmistenvälistä tahdistumista ja empatiaa – vuorovaikutukseen ja oppimiseen vaikuttavia ilmiöitä siis. FINSCIssä hän tutkii ällistyksen vaikutusta oppimiseen ja keksii keinoja ällistää. Näiltä tiimoilta pidetään Octohack-hackathon 21.-22.10.
Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta on tutkinut toiminnanohjauksen aivoperustaa ja tarkkaavuustaitojen kehittymistä sekä empatiaa, yhteistyötä ja luottamusta. FINSCIssä hän tekee tutkimusta ällistyksen vaikutuksesta oppimiseen. Lisäksi häntä kiinnostaa tieteen demokratisoiminen.
Octohackin tuomaristo on nyt valittu! Mukana on asiantunteva joukko antamassa palautetta ällistys-hackathoniin osallistuvien ideoista. Sanallisen palautteen lisäksi myös tuomariston kehot laitetaan puhumaan – ainakin yhden tuomariston jäsenen ällistyksen tasoa mitataan erilaisilla antureilla.
Heurekan tutkija Kaisa Torkkelia kiinnostaa aliedustetut yleisöt tiedekeskuksissa. Hän haluaa luoda yhteiskehittämisen toimintamalleja, joissa tehdään yhteistyötä erilaisten yleisöjen kanssa ja sitä kautta löydetään uusia tapoja innostaa tieteen pariin niitä, joita tiede ei aiemmin ole kiinnostanut.
Tutkija Anna Kautto koostaa ja analysoi eeg-aineistoja Turun yliopistossa. Häntä kiinnostaa kieli oppimisen kohteena ja välineenä. Ihmisten lisäksi Anna näkee tietokoneet tärkeinä työkavereina, sillä hän tekee mielellään töitä tilastollisten mallien, koneoppimisen ja ohjelmoinnin parissa.
Oletko tieteilijä, joka haluaa että muutkin ymmärtävät alasi ihmeellisyyden? Tai oletko graafikko, muusikko, ohjelmoija, tarinankertoja tai muunlainen taituri, joka haluaisi käyttää taitojaan ällistämiseen? Tai kuka vaan, jota kiinnostaa etsiä uusia tapoja ällistää ihmisiä? Tule mukaan Octohackiin!
Oksana Kanerva tutkii Turun yliopistossa sitä, miten hämmästys tehostaa tieteellisen tiedon oppimista ympäristöissä, joissa tieteeseen tutustutaan vapaa-ajalla vaikkapa tiedemuseoissa. Hänelle itselleen tutkiminen on kuin arvoituksen ratkaisemista, jotain mikä estää aivoja ruostumasta.
Ville Blåfield juontaa Suomi-Areenassa 12.7. klo 16 Lukutaitokinkerit-keskustelun. Erot lukutaidossa ovat yhä vain kasvussa, mikä on huolestuttavaa, sillä ilman lukutaitoa ole demokratiaa. Ratkaisuja tähän moniulotteiseen ongelmaan ovat etsimässä aihetta eri näkökulmista tutkailevat asiantuntijat.
Tutkija Tapio Koivu pohtii tiedekeskusten uusia toimintamalleja, jotka hyödyntävät FINSCIn tutkimuslöydöksiä. Kokeilut ovat tärkeitä, jotta toimintamalleja voidaan uudistaa tutkimuksen löydösten pohjalta. Kokeiluissa syntyvät havainnot taasen tuottavat uutta tietoa, jota analysoida.
Heurekassa FINSCIn tiedeklinikan naruille ja seinille kertyi hetkessa lasten luoma huikea tieteen maailma nimikkeen "Piirrä tiede" alle. Kyseessä oli Tutkivan tiedon teemavuoden huipennus, jossa pääsimme lasten kanssa pohtimaan sitä, mitä tiede on, ja testaamaan aikuisten tiedepääomaa.
Usein törmäämme ajatteluun, että liika viihteellisyys söisi tieteen vakavaa ja tärkeää roolia. Emme kuitenkaan usko, että tiede kokisi minkäänlaista kolhua, jos vaikkapa Heurekassa järjestettäisiin stand-up -ilta, jossa tutkijat valottaisivat työnsä iloja ja murheita huumorin keinoin.
Turun yliopiston tutkija Heli Kallion erityisen kiinnostuksen kohteena on tutkimus, joka kohdistuu opettajien antamaan tukeen oppilaiden metakognitiivisessa tietoisuudessa ja siihen, kuinka opettajat vastaavat tällä hetkellä 2000-luvun taitojen, kuten elinikäisen oppimisen, haasteisiin.
Turun yliopiston OKL:n Mirva Heikkilä tutkii FINSCIssä tulevaisuuden asiantuntijoiden tiedelukutaitoa ja toimijuutta sekä aikuisväestön uskomuksia tiedosta ja tietämisestä. Ylipäätään hän on kiinnostunut aikuisena kasvamisesta ja oppimisesta ja pitää ihmisen oppimiskykyä jonkinlaisena supervoimana.
Turun yliopiston OKL:n kasvatustieteen professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmannista tuli tutkija, sillä tutkijan ammatti on yksi mielenkiintoisimpia ammatteja maailmassa – siinä saa olla koko ajan uuden tiedon syntymisen lähteellä. Opettajan rooli on merkittävä suomalaisen tiedepääoman kasvattamisessa.
FINSCIn Itä-Suomen yliopiston osahanke tekee opetuskokeiluja, joissa tuodaan tutkittavat asiat mukaan lasten ja perheiden arkeen. 3. ja 4. luokan oppilaat tutkivat vesiprojektissa vettä arkipäiväisten ongelmien valossa ja tulivat sitä kautta tutuiksi tiede- ja tutkimuskäsitteiden kanssa.
Turun yliopiston Teija Koskela tutkii sitä, miten monenlaiset oppijat voisivat oppia yhdessä ja miten opettajat voisivat oppia heitä tukemaan. Juuri nyt hän keskittyy kenttätutkimuksessa asiaan nettilukutaidon näkökulmasta. FINSCIssä hänen ajatteluaan ruokkii aito monitieteisyys.
FINSCIn tutkija Jatta Tomminen on kiinnostunut osallistavasta, ihmislähtöisestä ja sosiaalisesti kestävästä suunnittelusta. Heurekassa hän on tällä hetkellä mm. mukana järjestämässä nuorille suunnattuja kokeiluita, joiden avulla etsitään uusia toimintatapoja nuorten tiedeoppimiseen.
Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykosken tavoite FINSCI-hankkeessa on ymmärtää, kuinka tieteen maailma voisi inspiroida yhä useampaa ihmistä elämän eri vaiheissa. Moniaistista ja osallistavaa tiedeviestintää voi tehdä kunnolla vain pohjaamalla sen tutkittuun tietoon, hän toteaa.
Pasi Kivioja tutkii FINSCIssä suomalaisten uskomuksia, erityisesti uskoa salaliittoteorioihin. Aiheesta tehtiin ensimmäinen väestökysely suomalaisille syksyllä 2021. Tuloksia tulee julki hänen kirjassaan ”Salaliittoteorioiden ihmemaassa” ja myöhemmin myös tieteellisissä julkaisuissa.
Turun yliopiston apulaisprofessori Johanna K. Kaakinen kertoo FINSCIn tutkimuksesta suomalaisten uskomuksista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä tietokirjailija, YTT Pasi Kiviojan kanssa, joka kertoo tuoreessa teoksessaan Salaliittoteorioiden ihmemaassa tutkimuksen löydökset kokonaisuudessaan.
FINSCIn tutkijat Silja Martikainen ja Valtteri Wikström ovat tutkijavaihdossa Barcelonassa. Tutkijaliikkuvuus on kansainvälinen järjestelmä, joka mahdollistaa tutkijoiden työskentelyn ja verkostoitumisen ympäri maailman. On hienoa olla osa tätä kansainvälistä yhteisöä ja yhteistyötä!
Tiedekeskus Heurekan tutkija Kirsi Pulkkinen pohtii sitä, miten tutkittua tietoa voidaan hyödyntää tiedemaailman ulkopuolella. FINSCIssä hän tutkii, miten ihmisten haluun ja kykyyn osallistua tieteen maailmaan voidaan vaikuttaa.
FINSCIn Teija Koskela toteaa, että tutkijan hommat ovat osoittautuneet hyvin värikkäiksi. Siinä missä väitöskirja-aikoina sai lähinnä keskittyä yhteen prosessiin, tiedekunnan puolelle siirtyessä maailma laajeni. Viime viikkoina huolen, vääryyden ja hädän värit ovat korostuneet graduohjauksissa.
Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan yliopistonlehtori Katariina Waltzer haluaa olla kehittämässä tutkimukseen perustuvan tiedon saavutettavuutta nyt, kun luotettavan tiedon erottaminen perusteettomista väitteistä on osoittautunut vaikeaksi, vaikka osaamme lukea ja peruskoulumme on laadukas.
Tutkija Sini Kontkanen Itä-Suomen yliopistosta on huomannut, miten yhteinen tutkiminen ja ilmiöiden ihmettely tuovat esiin oppilaiden tavallisessa luokkatilanteessa piiloon jäävää osaamista. Siksi on tärkeää edistää kouluissa taitoa ymmärtää, innostua ja ottaa osaa tutkittuun tietoon.
Ella Suortti on luokanopettaja Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu Tulliportin Normaalikoulussa. Tutkijana häntä innostavat erilaiset kokeilut ja tavat luoda keinoja tuottaa merkityksellisiä oppimiskokemuksia kaikenlaisille oppijoille erilaisissa ympäristöissä.
FINSCI-hankkeen johtaja Johanna Kaakinen pohtii lukutaidon kriisistä käytyä keskustelua. Lukutaidon eriytyminen antaa suomalaisille erilaiset lähtökohdat selviytyä elämässään, minkä takia demokratian näkökulmasta on tärkeää kehittää LITERACY-ohjelman alla konsteja, joilla tukea lukutaitoa.
Kasvatustieteen professori Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopistosta on oivaltanut, että opettajankoulutuksen on visioitava opetus- ja oppimisprosesseja hyvin vahvasti tulevaisuuteen orientoituen, jotta yksilön ja yhteisön oppimisprosessia voidaan tukea ja lasten tiedepääomaa kasvattaa.
Hanna Julkun tausta on biologian alalta neurotieteestä. Hän on työskennellyt tutkimusryhmän jäsenenä aivokuvantamisen parissa käyttäen aivosähkökäyrä- ja magneettikäyrämittauksia. FINSCI:ssä hän toimii tutkimusavustajana päätöksenteon neurokognitiivista taustaa tutkivassa työpaketissa.
Otto Mäki on Turun yliopiston Yhteiskunta - ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelmassa. Hän tutkii erilaisia menetelmiä suomalaisten rokotemyönteisyyden lisäämiseksi ja keskittyy erityisesti influenssa- ja koronarokotteisiin.
FINSCIN projektikoordinaattori Daria Pritup on humanisti henkeen ja vereen. Dariaa kiinnostaa kaikki, mikä liittyy ihmisyyteen ja ihmisten sisäiseen maailmaan, käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Hän on tutkinut kulttuuri-, kieli, ja identiteettikysymyksiä, sekä yksilön, että yhteisön kannalta.
Henri Olkoniemen kiinnostus on painottunut kielen – erityisesti kuvaannollisen kielen – ymmärtämistä koskevaan tutkimukseen. FINSCIssä hän on mukana selvittämässä, miten ristiriitainen tieto ja omat uskomukset vaikuttavat tiedon sisäistämiseen lukiessa.
Tuomo Häikiö on pääasiallisesti tutkinut alakouluikäisten lasten lukemisen kehitystä ja hyödyntänyt siinä katseenseurantaa. FINSCIssä hän tutkii ristiriitaisen tiedon ja omien uskomusten vaikutusta lukemiseen ja tiedon sisäistämiseen.
FINSCI-hankkeen johtaja Johanna Kaakinen tutkii ymmärtämiseen ja oppimiseen liittyviä psykologisia prosesseja. Johannan erityisosaamisalaa on katseenseurannan ja muiden laboraotoriotutkimusmenetelmien soveltaminen tutkimuksessa.
Tutkija Caitlin Dawson on mukana Helsingin yliopiston FINSCI-hankkeessa, joka tutkii Jaana Simolan johdolla päätöksenteon aivomekanismeja.
Jaana Simola tutkii visuaalista tarkkaavaisuutta ja suorituskyvyn vaihtelua erilaisissa tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä. Häntä kiinnostavat tilanteet, joissa tarkkaavaisuus herpaantuu ja ajatukset lähtevät harhailemaan. FINSCI-hankkeessa hän tutkii päätöksenteon neurokognitiivista taustaa.
FINSCI-hankkeen Helsingin yliopiston osahankkeessa päätöksentekoa tutkivat Jaana Simola, Caitlin Dawson ja Hanna Julku keräävät parhaillaan verkkokyselyllä tutkimusaineistoa siitä, millaiset asiat vaikuttavat ihmisten päätöksentekoon arjessa. Tässä blogissa kerrotaan, miten koeasetelma kehitettiin.
Kun etsii tietoa rokotteista Internetistä, vastaan tulee niin tutkittua tietoa kuin ihmisten kertomuksia heidän omista rokotekokemuksistaan. Tutkimusten mukaan muiden omakohtaiset kokemukset voivat tietyissä tilanteissa vaikuttaa enemmän rokotuspäätöksiimme kuin tutkittu tieto.
Mitä tietoja ja taitoja tulevaisuuden kansalainen tarvitsee ratkoessaan viheliäisiä ongelmia? Teemme FINSCIssä opetuskokeiluja, joissa autamme eri-ikäisiä oppijoita hakemaan tietoa, arvioimaan sen luotettavuutta ja tekemään ajatuksellisia yhteenvetoja eri lähteistä – oppimaan siis tiedonlukutaitoa.
Suomalaisten tiedepääomaa kartoittava FINSCI-kysely on postitettu 8 500 suomalaiselle 18–75-vuotiaalle, joiden yhteystiedot poimittiin satunnaisesti väestötietojärjestelmästä. Joukossa on myös niin sanottuja “vieraskielisiä” eli heitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Tiedekeskusten FINSCI-tutkijoilla on mysteeri ratkaistavanaan: tiedekeskuksissa käy aiempaa enemmän ihmisiä, mutta kävijät edustavat melko homogeenistä väestöryhmää. Tiedekeskuksissa keväällä toteutettavalla kyselytutkimuksella haetaan selvyyttä tähän ristiriitaan.
Miten ajatella ja muodostaa mielipiteitä tiedon määrän jatkuvasti kasvaessa? Ajattelun oikopolut tekevät arjestamme sujuvaa, mutta on tärkeä tunnistaa, että ne asettavat meidät myös alttiiksi virheellisille päätelmille.
Tutkimuksen tekeminen ja asioista päättäminen kuuluvat usein aikuisille. Miten tutkimuksen avulla voidaan tuoda lasten ääni kuuluville? Lapset eivät vain tuota tietoa tutkijoille, vaan tutkijoiden on päästävä mukaan lasten ehdoilla ja taidoilla käytävään vuoropuheluun.
Mitä suomalaiset ajattelevat tieteestä? Sen selvittäminen on vaikeampaa kuin moni voisi kuvitellakaan. Erikoistutkija Tuomo Häikiö kertoo, mitä haasteita kyselytutkimusta tehdessä tulee vastaan.
Suomalaisia kiinnostaa tiede. Elämän aikana kertyvä tiedepääoma jakautuu epätasaisesti, mikä vaikuttaa mm. nuorten koulutus- ja urapolkuihin ja sitä kautta jopa yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Hyvä päätös vaatii kykyä ymmärtää tutkittua tietoa – siksi on tärkeä kasvattaa kansalaisten tiedepääomaa.
FINSCI-hanke tutkii ja kehittää suomalaista tiedepääomaa. Teksti on julkaistu aiemmin hanketta rahoittavan Strategisen tutkimuksen neuvoston uutiskirjeessä.