YK:n kansainvälistä naisten päivää vietetään 8.3. Vuoden 2023 naistenpäivän teema DigitALL keskittyy digitaaliseen tasa-arvoon maailmassa, jossa uudet teknologiat muuttavat yhteiskuntaamme nopeasti. YK:ntasa-arvojärjestö UN Women nostaa esille neljä askelta parempaan suuntaan: [1]

1.  Digitaalisten taitojen sukupuolierojen poistaminen
2. Naisten ja tyttöjen tukeminen STEM-alojen opiskelussa (luonnontieteet, tekniikka, matematiikka)
3. Naisten ja tyttöjen tarvitsemien teknologioiden luominen
4. Teknologiavälitteiseen, sukupuoleen kohdistuvaan väkivaltaan puuttuminen

Maailmanlaajuisesti sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kurominen umpeen on tärkeää myös kestävän kehityksen näkökulmasta, ja YK tuokin aihetta esille moninaisissa teemapäivissä. Vasta 11.2. vietettiin kansainvälistä päivää naisille ja tytöille tieteen jateknologian parissa [2].

Naiset ovat erityisen aliedustettuina tieto- javiestintätekniikan (3 %), luonnontieteiden, matematiikan ja tilastotieteiden (5%) sekä tekniikan, teollisuuden ja rakentamisen alojen (8 %) opiskelijoissa [2]. Vaikka tilanne Suomessa ei ole aivan yhtä huono, ei näillä aloilla voida tasa-arvon toteutumisesta puhua meilläkään. Tilanne on – toivottavasti! - paranemassa: vuonna2018 julkaistussa tutkimuksessa yhdysvaltalaislapsista jo kolmannes, tytöistä jopa yli puolet, piirsi naisen, kun heitä pyydettiin piirtämään tutkija. Ensimmäisissä vastaavissa tutkimuksissa 1960-luvulla naistutkijan piirsi vain 1% lapsista. [3, 4]

Vuosien varrella on nähty paljon erilaisia kampanjoita, tempauksia ja tapahtumia tyttöjen innostamiseksi tieteen pariin.Tulosten pitkäaikaisseuranta on kuitenkin usein puutteellista, eikä näyttöäpitkäaikaisesta vaikuttavuudesta usein juuri ole [5]. FINSCI-hankkeessa tutkittava tiedepääoma nostaa esiin mahdollisuuksien epätasaisen jakautumisen rakenteelliset ja kulttuuriset ongelmat. Suomessakin mm. sukupuoli ja sosioekonominen asema vaikuttavat edelleen selvästi koulutusvalintoihin. Tiedepääoma-ajattelun nostaminen vapaaehtoisen tiedeoppimisen keskiöön voisikin edistää tasa-arvon toteutumista tieteeseen osallistumisessa. FINSCI pyrkii osaltaan myös löytämään tapoja, joilla tieteen tekemistä, siihen osallistumista ja sen “kuluttamista” voitaisiin tehdä saavutettavaksi kaikille. [5, 6]

Linkkejä:

[1] Power on: How can we supercharge an equitable digital future. UN women, 2023.
https://www.unwomen.org/en/news-stories/explainer/2023/02/power-on-how-we-can-supercharge-an-equitable-digital-future

[2] https://unric.org/fi/naiset-ja-tytot-tekniikan-nerokkaat-mielet/,
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-paiva-naisille-ja-tytoille-tieteen-ja-teknologian-parissa‍
https://www.un.org/en/observances/women-and-girls-in-science-day/

[3] What does a scientist look like? Children are drawing women more than ever before. Kate Langin, 2018, Science. https://www.science.org/content/article/what-does-scientist-look-children-are-drawing-women-more-ever

[4] Miller, D.I., Nolla, K.M., Eagly, A.H. and Uttal, D.H. (2018), The Development of Children's Gender-Science Stereotypes: A Meta-analysis of 5 Decades of U.S. Draw-A-Scientist Studies. Child Dev, 89: 1943-1955. https://doi.org/10.1111/cdev.13039

[5] Elena Prieto-Rodriguez , Kristina Sincock & Karen Blackmore (2020) STEM initiatives matter: results from a systematic review of secondary school interventions for girls, International Journal of Science Education, 42:7, 1144-1161, DOI: 10.1080/09500693.2020.1749909

[6] Koskela, T., Kontkanen, S., Kärkkäinen, S., Waltzer, K., Havu-Nuutinen, S., & Mikkilä-Erdmann, M. (2021).Tiedepääoma ja koulutuksellinen tasa-arvo suomalaisessa luonnontieteiden osaamisessa. Tiedepolitiikka, 46(4), 42-50

[7] Koivu, T., Pulkkinen, K., Myllykoski, M., Kaakinen, J. K., & Tomminen, J. (2021). Haasteena suomalaisen tiedepääoman vahvistaminen. Tieteessä tapahtuu, 39(5)

‍

‍