Iso osa FINSCI-hanketta on toteuttaa kysely, jolla mitataan suomalaisten tiedepääoman määrää. Kyselyä tullaan käyttämään useissa yhteyksissä, mutta tärkeimpänä voitaneen pitää väestökyselyä, jonka tulemme lähettämään tuhansille suomalaiselle. Heidän vastaustensa perusteella voidaan tarkastella, missä kantimissa maamme tiedepääoma on ja mihin muihin asioihin se on yhteydessä. Ennen kuin kysely voidaan lähettää ihmisille, käy se tietenkin läpi useita vaiheita. Tätä varten kokosimme keskuudestamme ns. kyselysydämen, jonka vastuulla kyselyn rakentaminen on ollut.

Kyselymme pohjautuu Archerin ja kumppaneiden vastaavaan, jolla on mitattu brittiläisten nuorten tiedepääoman tasoa. Ensimmäinen vaihe olikin kyselyn kääntäminen suomeksi. Tämä osoittautui yllättävän hankalaksi. Yhtenä syynä tähän oli se, että englanniksi sana science tarkoittaa luonnontieteitä, mutta suomen sana tiede käsittää muutkin tieteenalat. Asiaa pähkäiltyämme päätimme tarkastella kaikkia tieteenaloja, vaikka tämä tekeekin vertailun alkuperäiseen mittariin epätarkemmaksi. Käännöstyön yhteydessä vastaan tuli muitakin kulttuurisia eroja esimerkiksi koulujärjestelmän suhteen, mikä pakotti kyselysydämen ottamaan tiettyjä vapauksia, jotta kysymykset sopivat suomalaisten vastattavaksi.

Luonnollisesti halusimme varmistua siitä, että kysely mittaa juuri sitä, mitä haluammekin sen mittaavan. Tästä käytetään termiä validiteetti. Kyselytutkimuksissa on tapana varmistua validiteetista ottamalla mukaan toisia osioita, joiden ajatellaan olevan yhteydessä mielenkiinnon kohteena olevaan ilmiöön. Koska FINSCIssä on mukana monia tutkijoita, ehdotuksia erilaisista osioista tuli paljon. Päänvaivaa aiheutti se, missä määrin tiedepääoma on yhteydessä luottamukseen tieteeseen tai vaikkapa todennäköisyyksien ymmärtämiseen. Toisaalta mukaan haluttiin kysymyksiä, jotka mittaavat asioita, joihin ajattelemme tiedepääoman vaikuttavan. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi hyvinvoinnin määrää.

Kun käsissämme sitten oli nippu suomeksi kääntämiämme osioita, alkoi vääntö siitä, kuinka paljon kysymyksiä saattoi koko kyselyyn sisällyttää. Mitä pidempi kysely on, sitä enemmän sillä voi kerätä kiinnostavaa tietoa, mutta sitä todennäköisemmin moni jättää sen kesken. Tähtäimessämme olikin kysely, johon voisi vastata 15–20 minuutissa ja joka ei sisältäisi enempää kuin ehkä 120 erillistä kysymystä, mikä sekin on määränä jo huomattava. Karsinnassa hyödynsimme toisaalta maalaisjärkeä, toisaalta tutkimustuloksia siitä, mitkä kysymykset ovat osoittautuneet aiemmissa tutkimuksissa parhaiksi mittareiksi kyseiseen ilmiöön liittyen. Tutkijalla saattaa olla käsissään vaikkapa kymmenen kysymystä, mutta tilastolliset analyysit osoittavat, että neljä näistä mittaa ilmiötä käytännössä yhtä tarkasti kuin suurempikin setti. Tällöin on turha käyttää kaikkia kysymyksiä.

Karsittuamme kysymysten määrää halusimme selvittää, oliko kyselymme ymmärrettävästi laadittu. Koska hankkeessamme työskentelee joukko n. 30-55-vuotiaita korkeasti koulutettuja ihmisiä, on vaarana se, etteivät muotoilemamme kysymykset olekaan selkeitä toisesta elämänpiiristä tuleville ihmisille. Tästä syystä mukaan värvättiin parikymmentä ihmistä, jotka saivat kyselyn nähdäkseen. Edustettuina olivat niin opiskelijat kuin eläkeläisetkin, eri ammatteja unohtamatta. Jokaisen kanssa tehtiin haastattelu. Haastattelijoina toimi kolme reipasta opiskelijaa, jotka kävivät avuliaiden tuttujemme kanssa kyselyt läpi – ovatko ohjeistukset selkeitä, onko vastausskaaloissa ihmeellisyyksiä, ovatko kaikki kysymykset ymmärrettäviä? Tämä osoittautui tärkeäksi vaiheeksi.

Tutkijakuplassamme ajattelimme, että kyllähän nyt ihmiset tietävät, mitä vaikkapa homeopatia tarkoittaa. Useampi haastateltava ei tätä tiennytkään, joten päädyimme poistamaan aiheeseen liittyvän kysymyksen.Samaten mukana oli pari sanamuotoa, joista olimme joukolla olleet sitä mieltä, että saattavat olla ongelmallisia. Olisi pitänyt vain viilata kohdat kuntoon, sillä nythän ne tulivat bumerangina takaisin korjattaviksi! Kaiken kaikkiaan haastattelut kuitenkin osoittivat, että kyselymme on kokonaisuutena toimiva. Pienten viilailujen jälkeen alammekin olla vaiheessa, jossa voidaan miettiä kyselyn toimittamista ihmisille. Se onkin taas toinen tarina.

‍

‍