Monet suomalaiset eivät jaksa enää lukea. Erot lukutaidossa ovat yhä vain kasvussa, mikä on huolestuttavaa, sillä ilman lukutaitoa ole demokratiaa, eli mahdollisuutta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Miksi lukeminen on kriisissä?

Turun yliopiston psykologian apulaisprofessori Johanna Kaakinen vahvistaa, että PISA-tulosten mukaan eriytymistä suomalaisten lukutaidossa on selvästi tapahtunut: ero heikoimmin ja parhaiten lukevien välillä kasvaa.

Ville Blåfield juontaa Suomi-Areenassa 12.7. klo 16 Lukutaitokinkerit-keskustelun. Tarkoitus on pohtia, miksi lukeminen ei kaikkia huvita ja mitä asialle voisi tehdä. Ratkaisuja etsimässä ovat aihetta eri näkökulmista tutkailevat asiantuntijat: Atte Jääskeläinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Johanna Kaakinen ja Mikko Myllykoski suomalaisten tiedepääomaa tutkivasta FINSCI-hankkeesta, Aleksis Salusjärvi heikosti lukevien nuorten tekstitaitoja vahvistavan Sanat haltuun -työpajahankkeesta sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Piia Ukura Lukeva Salo -hankkeesta.

”Kukaan ei lue kaikkea, mutta kaikki lukevat jotain”, aloitti Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski, kun keskustelijat kokoontuivat viime viikolla pohtimaan sitä, mihin paneelikeskustelun pitäisi tähdätä. Lukeminen on läsnä lähes kaikkien elämässä, mutta sen merkitys vaihtelee. Heurekassa pohditaankin FINSCI-hankkeen tiimoilta juuri sitä, millä tavoin lukemisen ja tiedon hankkimisen voisi paremmin nivoa siihen, mikä itse kunkin elämässä on tärkeää.

Heikosti lukevien nuorten tekstitaitoja vahvistavan Sanat haltuun -työpajahankkeen Aleksis Salusjärvi listasi moninaisia syitä lukutaidottomuuden taustalta: lukihäiriö, tarkkaavuushäiriö, päihdeongelma tai puute lukemiseen myönteisesti suhtautuvan aikuisen mallista. Jos syyt ovat moninaisia, tulee keinojenkin olla.

Nykyisiä lukutaidon kohentamiseen tähtääviä toimia kohtaan koettiin turhautumista. “Kädenlämpöistä”,  “Ois kivaa, jos ois kivaa -joulupukkipuhetta” kuului kaksi luonnehdintaa.

Tarvittaisiin täsmäiskuja Salusjärven hahmottamiin, lukutaitoa heikentäviiin ”palopesäkkeisiin”, jotka usein liittyvät nuorten syrjäytymiskehitykseen.

”Peruskoulu korjaa kaikki ongelmat”, summasi Kaakinen vallitsevaa ajattelua. Asenteisiin ja osallisuuden kokemukseen voi koulussa vaikuttaa paljonkin. Avainkysymys silti on, mitä kouluissa voisi tehdä toisin, jotta syrjäytymiseen johtavia kehityskulkuja vältettäisiin. Paine peruskoulua kohtaan tuntuu vain kasvavan, mutta oppimista tapahtuu valtavasti muuallakin.

Lukutaitokinkerit etsii ratkaisuja lukutaidon heikkenemisen tuomiin haasteisiin Suomi-Areenassa 12.7. klo 16. Keskustelua isännöi Ville Blåfield.

‍