‍

Miten kuvailisit omaa  tutkimussuuntaustasi ja kiinnostuksen kohteitasi? Mitä asioita selvität FINSCIssä?

Olen psykolingvisti ja kiinnostunut kielen prosessoinnista eli siitä, kuinka ihminen käsittelee kieltä. Maailman kielten erilaisuuksista huolimatta ihmiset tyypillisesti prosessoivat kieltä tiettyjen periaatteiden mukaisesti. FINSCIssä työni on kaksijakoinen. Toisaalta olen akateeminen ’yleismies Jantunen’ eli teen erilaisia tehtäviä tilanteen mukaan. Toisaalta vedän ryhmää, jossa tutkimme sitä, kuinka väittämien tuttuus ja yhteensopivuus omien näkemysten kanssa vaikuttavat niiden prosessointiin. Prosessoinnin mittareina käytämme lukemisen aikana tehtävää silmänliikkeiden ja EEG:n yhteisrekisteröintiä.

‍

Mikä on ollut suurin ajattelusi muutos tai mullistavin oppimiskokemus urallasi?

Minulla oli perustutkintoa tehdessä kolme kurssia, jotka perustavalla tavalla muuttivat ajatusmaailmaani. Yleisen kielitieteen tutkintoon kuului professori Esa Itkosen pitämä kurssi nimeltään ’Kielitieteen historia’. Kurssilla opin ja ymmärsin, että muinaisessa Intiassa kielentutkimus oli nykyisin mittarein arvioituna aivan huippuluokkaa ja yhtä perinpohjaista kielioppia ei ole saatavilla kuin ehkä englannin kielestä. Tähän huikeaan tulokseen päästiin aikana, jolloin kulttuurissa ei ollut kirjoituskäytäntöä.

Toinen vaikuttava kurssi oli professori Juhani Pietarisen pitämä filosofian kurssi ’Spinoza – ilon filosofia’. Oli häkellyttävää kuulla, kuinka Spinoza pystyi säilyttämään loogisuutensa ja positiivisuutensa erittäin ahdasmielisessä kulttuurissa, jossa uskonnollinen dogmatismi määritteli kaiken.

Kolmatta merkittävää kurssia ’Kielen psykologia’ pitivät professorit Jukka Hyönä ja Matti Laine. Tämä kurssi käsitteli kielen prosessointia eri näkökulmista, ja juuri tämän kurssin seurauksena minusta tuli tutkija. Tutkimus sinällään kiinnosti minua jo ennen tuota kurssia, mutta kurssin alussa käsitin löytäneeni oman alani eli psykolingvistiikan. Tutkimusote sopii minulle sekä persoonallisuuteni että aiemman työkokemukseni vuoksi. Pidän kokeellisen tutkimuksen tarkastelutavasta, jossa pyritään kontrolloiduissa tilanteissa tutkimaan, miten ihmiset toimivat kieltä prosessoidessaan. Minulla on tekninen koulutustausta ja huomasin, että kokeellisen tutkimuksen prosessi on skeema-tasolla identtinen teknisen prosessin kanssa.

‍

Miten sinusta tuli tutkija?

Aiemmin mainitsemani Kielen psykologia -kurssi avasi silmäni ’oikeanlaiselle’ tutkimukselle. Kurssin pitäjistä Matti sai vähän kurssin jälkeen Suomen Akatemian rahoituksen, joten hän tarvitsi tutkimusapulaisen. Hänen ei tarvinnut kysyä kahta kertaa!

‍

Millä tavalla ajattelusi on viime aikoina muuttunut?

Olen oppinut, että meidän kaikkien ajatusmalleissa on paljon perustelemattomia uskomuksia, vaikkemme niiden olemassaoloa usein tiedostakaan. Olen pyrkinyt siihen, että olisin ymmärtäväinen henkilöitä kohtaan, joilla on mielestäni idioottimaisia uskomuksia.

‍

‍

‍

Mikä muu tutkimuksen ulkopuolella kiinnostaa, innostaa, on elämässäsi tärkeää?

Tärkein on tietysti perhe. Liikunta (erityisesti sähly), 1,5-vuotias koiramme Milky (kuvassa) ja musiikin kuuntelu ovat myös tärkeitä. Jään eläkkeelle ensi vuonna, joten pyrin siihen, että minulla on mielekästä ja innostavaa tekemistä silloinkin. Toivottavasti jotain sellaista, josta saisin mielekkyyden kokemuksia ja samalla olisin yhteiskunnallisesti jollain tavalla hyödyllinen.

‍

Miten selittäisit käsitteen "tiedepääoma" mahdollisimman lyhyesti?

Tiedepääoma kuvaa henkilön tiedosta sitä osaa, joka perustuu tai vähintään on yhteensopiva tieteellisesti tutkitun tiedon kanssa siten, että henkilö tiedostaa tämän yhteyden.

‍