Tiedeviestinnässä törmää usein ajatukseen, että tiede-sanalla on elitistinen klangi. Moni ehkä kokeekin tieteen hankalasti lähestyttävänä ja pienelle piirille kuuluvana ilmiönä. Tiede kuitenkin kuuluu kaikille, ja tutkimusta tehdään, jotta koko ihmiskunnan ymmärrys maailmasta ja ihmisestä itsestään kasvaisi. Onkin syytä pohtia ja selvittää, minkälaisia tieteeseen liittyviä mielikuvia ihmisillä on, jotta tieteen viestejä saataisiin mahdollisimman esteettä perille. Tästä syystä toteutimme gallupin, jossa kyselimme, mitä tiede vastaajista tarkoittaa.
Saimme kyselyyn vastauksia 416 henkilöltä ympäri Suomea. Vastauksia tuli laajalta ikähaarukalta osallistujien ikäjakauman vaihdellessa 7 vuodesta 79 vuoteen. Lisäksi vastauksia kertyi 88 eri kunnasta. Kuten usein vastaavien kyselyiden murheenkryyninä on, oli tässäkin gallupissa vastaajien koulutustaso piirun verran Suomen keskiarvoa korkeampi. Tieteestä jo valmiiksi kiinnostuneet siis kenties vastaavat hanakammin aihetta koskeviin kyselyihin. Muutoinkaan kyselyn tuloksia ei voi yleistää koko Suomea koskeviksi, mutta niistä saadaan kiinnostavaa laadullista tietoa siitä, minkälaisia mielikuvia tiede voi käsitteenä herättää ja mitä yhteistä ihmisten ajatuksissa on.
Kyselyssä pyydettiin vastaajia mm. kirjoittamaan omin sanoin, mitä tiede heille tarkoittaa. Vastauksista nousi esiin viisi pääteemaa, jotka yhdessä hahmottavat kuvaa siitä, miten kyselyyn vastanneet näkevät tieteen ja sen roolin.
1. Ensinnäkin monet vastaajat korostivat tiedettä tiedon etsimisen ja ilmiöiden selittämisen välineenä. He näkivät tieteen prosessina, joka mahdollistaa syvempää ymmärrystä maailmasta.
2. Toiseksi objektiivisuus ja vertaisarviointi nousivat keskeisiksi teemoiksi. Monet nostivat esiin tieteen perustana olevan tarpeen tuottaa objektiivista ja toistettavaa tietoa, mikä heijasteleekin tieteellisen menetelmän perusperiaatetta.
3. Kolmanneksi vastaajat näkivät tieteen yhteisöllisenä pyrkimyksenä, joka rakentuu vertaisarvioinnin ja yhteistyön varaan. Tutkimus nähdään osana laajempaa tiedeyhteisöä, missä tietoa ja ideoita jaetaan ja arvioidaan yhdessä.
4. Neljänneksi vastauksissa painotettiin tieteen roolia kehityksen ja ymmärryksen lisääjänä maailmasta. Tiede nähdään aktiivisena välineenä, joka edistää sekä yksilöiden että yhteiskuntien kehitystä.
5. Viidentenä teemana nousi esiin uteliaisuus ja kysymysten ratkaiseminen. Monet vastaajat korostivat tiedon etsimisen innoittavan uteliaisuuden ja kyvyn esittää kysymyksiä. Tieteen nähdään tarjoavan rakennetta ja menetelmää vastausten löytämiseksi monimutkaisille kysymyksille.
Nämä viisi pääteemaa heijastelevat laaja-alaista näkemystä tieteestä tiedonhankinnan, yhteisöllisyyden, kehityksen, uteliaisuuden ja ongelmanratkaisun välineenä.
”Tiede on niitä harvoja asioita, joihin voi näissä ajoissa luottaa. Tiede on olennainen ja ainoa tekijä, joka mahdollistaa korjaamaan ihmisen itsetuhoisen käyttäytymisen tällä planeetalla. Parasta tieteessä on se, jos tulokset menevät ns. vihkoon, tiede osaa korjata virheensä ilman morkkista.”
”Tiede on tapa katsoa maailmaa muidenkin kuin oman kokemuksen tai luulon silmin. Tiede lisää ymmärrystä ja empatiaa.”
”Tiede on tutkimista. Tiede on välttämätöntä, jotta ihmisrotu pysyy hengissä ilmaston ja elinympäristön muuttuessa.”
Tiede on systemaattista ajattelua ja tiedonkeruuta.”
”Todellisten asioiden ja ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä tutkimista sekä sen avulla saatujen tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.”
”Tiede on mielenkiintoista. Tiede luo valoa pimeyteen."
”Tiede on sitä, että samanmielisten asiaan vihkiytyneiden, jotenkin koukutettujen ja koulutettujen joukko alkaa tehdä tutkimusta ja kirjaa ylös kokemuksiaan kiinnostuksen kohteestaan.”
Toisessa kysymyksessä vastaajia pyydettiin kirjoittamaan sanoja, joita heille tulee mieleen sanasta tiede tai tieteen käsitteestä. Vastaajien mielleyhtymissä tiede näyttää liittyvän laajaan kirjoon ominaisuuksia ja tiede nähdään positiivisessa valossa tiedonhankinnan ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Alla oleva sanapilvi pitää sisällään vastaajien kuvailevia sanoja.
Kyselyssä pyydettiin myös vastaajia piirtämään tiede. Hellyttävää oli, että muutama oli kirjoittanut vastaukseksi nettikyselyn piirtoalueelle kommentin ”en osaa piirtää”. Useimmat kuitenkin rohkaistuivat, ja piirustuksista kävi kiinnostavalla tavalla esiin tiede-käsitteen monimuotoisuus.
Piirustuksista on tehty erillinen analyysi, jonka voit lukea täältä.