Tieteen viesti voi herättää ulkopuolisuuden tunteita. Tiede voi tuntua liian etäiseltä, vaikealta tai siltä, että tiede ei yksinkertaisesti ole “minua varten”. Ihmisten tiedeosallisuuden edessä on siis monenlaisia esteitä. Ne voivat liittyä ikään, koulutustasoon, taloudelliseen asemaan, asuinpaikkaan, liikuntarajoitteisiin, kielitaitoon, kulttuuritaustaan tai näiden yhdistelmään.

Miksi olisi tärkeää, että tiede koskettaisi kaikkia?

Ihmisiä kutsutaan yhä useammin mukaan heitä itseään koskevien yhteiskunnallisten käytäntöjen kehittämiseen. Taustalla on ajatus demokratian edistämisestä laajasti yhteiskunnan eri tasoilla ja käytännöissä, mikä liittyy myös avoimen tieteen ihanteisiin. Avoimen tieteen keskeinen periaate on, että julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulosten pitäisi olla tasavertaisesti kaikkien saatavilla.

Samalla avoin tiede pyrkii demokratian, yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen luottamuksen vahvistamiseen kehittämällä uusia toimintamalleja. Se voi tarkoittaa esimerkiksi pyrkimystä luoda aiempaa moninaisemmalle joukolle ihmisiä mahdollisuuksia tutustua ja osallistua tieteeseen sekä sen tekemiseen.

Mitä tiedekeskukset voivat tehdä tieteen avoimuuden eteen?

Suomen tiedekeskukset ry:n ja Tiedekeskus Heurekan yhteinen työpaketti FINSCI-hankkeessa kehittää inklusiivista eli mukaanottavaa tiedekeskustyötä yhdenvertaisesti ja yhteistyössä tiedekeskustyön tutkijoiden, ammattilaisten sekä moninaisten yhteisöjen kanssa.  

Tiedekeskustyön yhteiskehittämistä voi kuvata mukaanottamisen kehänä (Kuva 1), jossa ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus asettuvat sekä lähtökohdiksi että tavoitteiksi. Tälle arvoperustalle rakennettu esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistavat mukaanottavaa tiedeviestintää ja vastuullista tiedekasvatusta sekä vastavuoroista yhteistyötä tiedekeskusten kävijöiden ja ammattilaisten kesken.

Tavoitteena on, että dialogiseen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen perustuva yhteistyö moninaisten ihmisten kanssa muuttaisi toimintatapoja ja sosiaalisia rakenteita kaikille paremmaksi. Tällöin kaikki osallistujat voivat myös oppia ja oivaltaa toisiltaan.

‍

‍

Kirjoittaja Kaisa Torkkeli on FINSCI-hankkeen hankevastaava ja -tutkija Tiedekeskus Heurekassa. Blogikirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen tiedekeskukset ry:n blogissa 11.6.2024. Linkki alkuperäiseen blogikirjoitukseen.

‍

Lue lisää

Dawson, E. (2019). Equity, exclusion and everyday science learning: The experiences of minoritised groups. Routledge.  

Humm, C., Schrögel, P., & Leßmöllmann, A. (2020). Feeling left out: Underserved audiences in science communication. Media and Communication 8(1), 164–176.

Meriluoto, T., & Litmanen, T. (2019). Pelastaako osallistaminen demokratian? Teoksessa Meriluoto, T., & Litmanen, T. (toim.) Osallistu! Pelastaako osallistaminen demokratian? Vastapaino, 7–28.

Schrögel, P., Humm, C., Adler, J., & Färber, M. (2020). Who does science communication not reach? Zenodo.

Tieteellisten seurain valtuuskunta (2024). Mitä on avoin tiede? Avoin tiede -verkkosivusto.

UNESCO (2021). UNESCO Recommendation on Open Science.