Rokotteiden ottamiseen ja niiden ottamatta jättämiseen liittyy monia erilaisia kysymyksiä, joista monet ovat hyvinkin tärkeitä. Kysymykset rokotteiden tehokkuudesta ja turvallisuudesta ovat keskeisiä kysymyksiä, joita saa ja kuuluukin esittää. Kenen puoleen käännymme ja minkälaiseen tietoon luotamme, kun haluamme vastauksia rokotekysymyksiimme?

Terveyteen liittyvää tietoa haetaan enenevässä määrin Internetistä, jossa pääsee helposti lukemaan niin tutkittua tietoa rokotteista kuin ihmisten kertomuksia heidän omista rokotekokemuksistaan. Tutkimusraportit rokotteiden hyödyistä ja turvallisuudesta ovat useimmiten melko samanlaisia, kuivia ja helposti unohdettavissa. Ne herättävät harvoin vahvoja tunteita ja joskus tuloksia voi olla jopa hankala ymmärtää. Paljon useammin mieleemme jäävät juuri nämä yksittäiset kertomukset, jotka koskevat tuntemiamme ihmisiä ja jotka herättävät meissä kaikenlaisia tunteita.

Sitä, miten tällaiset kertomukset, eli niin kutsutut narratiivit, vaikuttavat päätöksiimme, on tutkittu paljon, ja on todettu, että ne voivat tietyissä tilanteissa vaikuttaa enemmän rokotuspäätöksiimme kuin tutkittu tieto (esim. Betsch ym., 2011). Tämä on huolestuttavaa, koska yksittäiset narratiivit eivät ole läheskään yhtä luotettavia tai edes samalla tavalla yleistettävissä kuin tutkittu tieto.

Negatiivisista rokotekertomuksista raportoidaan myös paljon enemmän verrattuna positiivisiin kertomuksiin. Ihminen kokee harvoin tarvetta kirjoittaa ja kertoa rokotekokemuksistaan, elleivät ne poikkea jotenkin odotetusta. Käytännössä tämä johtaa siihen, että kamalista rokotekokemuksista on netissä selvästi enemmän luettavaa. Ihmisellä on lisäksi taipumus keskittyä negatiivisiin kokemuksiin, ja tämäkin vääristää helposti käsityksiämme rokotteista ja niihin liittyvistä haittavaikutuksista.

Terveyteen liittyvillä päätöksillä voi olla suuriakin yksilöllisiä ja jopa yhteiskunnallisiakin seuraamuksia. Siksi onkin niin tärkeää, että päätöksemme rokotteiden ottamisesta pohjautuisivat oikeaan ja mahdollisimman luotettavaan tietoon. Ystävän tai tutun omakohtainen tunnelatautunut kertomus tämän kamalasta rokotuskokemuksesta tuntuu paljon henkilökohtaisemmalta, todemmalta ja luotettavammalta kuin jotkin viralliset tutkimustulokset. Tällaisesta kertomuksesta on helppoa tehdä virheellisiä päätelmiä rokotteiden hyödyistä ja haitoista, mikä voi taas puolestaan johtaa huonoihin päätöksiin oman terveyden kannalta.

FINSCI-hankkeessa ajattelemme, että suomalaisten tiedepääomalla on merkitystä heidän terveydelleen. Esimerkiksi hyvällä tiedelukutaidolla ihmisen on helpompi ymmärtää tieteellistä informaatiota ja hänen on myös helpompi tehdä valistuneita päätöksiä terveyteensä liittyen, kuten rokotteiden ottamisesta. Suomalaisten tiedelukutaidon edistäminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Meidän tutkijoiden on myös aika löytää uusia menetelmiä, joilla voisimme tuoda tutkittua tietoa kaikkien saataville.

Lähteet:

Betsch, C., Ulshöfer, C., Renkewitz, F., & Betsch, T. (2011). The Influence of Narrative v. Statistical Information on Perceiving Vaccination Risks. Medical Decision Making, 31(5), 742–753. https://doi.org/10.1177/0272989X11400419.

‍