Turun yliopiston psykologian oppiaineen työpaketilla on pitänyt kiirettä useamman projektin kanssa. Yhteisenä nimittäjänä useammassa tutkimuksessa on tunteiden ja tiedonkäsittelyn välinen yhteys. Aineistoa on kerätty niin katseenseurannan ja EEG-rekisteröinnin avulla kuin vaikkapa erilaisilla kyselyillä. Nyt tarvitsisi vain löytää aikaa analysoida kaikki aineistot! Tässä poimintoja tutkimuksista, joiden parissa olemme tehneet töitä viime aikoina.

‍

‍

Työn alla on esimerkiksi tutkimus ällistyksen yhteydestä yksityiskohtien muistamiseen. Ällistyshän on tunne, joka herää, kun ihminen kokee jotain vaikuttavaa, jota hän ei pysty täysin selittämään sen hetkisen tietämyksensä valossa. Varsinaisen tutkimuksen teimme tiedekeskus Heurekan planetaariossa, koska etukäteen arvelimme siellä esitettävien filmien herättävän ällistyksen tunnetta. Olimme oikeassa! Ällistyksellä on kuin onkin yhteys yksityiskohtien muistamiseen, mutta millainen yhteys on? No, siitä voin kertoa joskus toiste.

Ajankohtaisista aiheista työstämme parhaillaan artikkelia suomalaisten salaliittoteoriauskomuksista. Tätä varten lähetimme 5000 suomalaiselle kyselyn, jolla selvitettiin mm. salaliittoteorioihin uskomista sekä useita muita asioita, kuten luottamusta vaikkapa poliisiin tai terveydenhuoltojärjestelmäämme. Olemme kiinnostuneita siitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä salaliittoteorioihin uskomiseen.

‍

‍

Lisäksi työn alla samasta teemasta on katseenseurantaa ja EEG- eli aivosähkökäyrien rekisteröintiä yhdistelevä koe, jossa tutkittavat lukevat mm. salaliittoteorioita sisältäviä virkkeitä. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, millainen vaste aivoissa herää sillä hetkellä, jona lukijat ymmärtävät kyseessä olevan juuri salaliittoteoria. Aineistossa onkin erityisen paljon perkaamista, sillä katseenseurannasta ja EEG:stä saatavan tiedon yhdistäminen ei ole helppo homma.

Yhteistyössä työpaketin 3 kanssa tehdyssä tutkimuksessa on tarkasteltu katseenseurannan avulla 5. ja 6. luokan oppilaiden internet-hakusivujen sekä tiedetekstien lukemista. Tehtävänä lapsilla on ollut selvittää vastaus kysymykseen kuten ”mitä eroa on ihmisen ja koiran kuulolla?”, ja materiaalit ovat sisältäneet sekä kysymykseen liittyviä että liittymättömiä kohtia. Lasten kanssa työskentely on aina virkistävää, koska työpäivät eivät varmasti ole keskenään samanlaisia.

‍

‍

Tutkimusten lisäksi voisin mainita marraskuussa Helsingissä pidetyn symposiumin, jossa käsiteltiin salaliittoteoriauskomuksia monelta kantilta. Paikalla oli niin kotimaisia kuin ulkomaisia tutkijoita, ja akateemisen ohjelman päätteeksi oli vielä yleisötilaisuus, jossa toimittaja, FINSCIn erikoistutkija Pasi Kivioja ja professori Jan-Willem van Prooijen Vrije Universiteit Amsterdamista keskustelivat teemoista. Koko päivä oli hurjan mielenkiintoinen!

Tässä on vain osa aiheista, joita työpaketissamme on viimeisen vuoden aikana tutkittu. On ilo olla mukana tässä konsortiossa, jonka tutkimuskohteet ovat näinkin erilaisia, vaikka yhteisiä nimittäjiä löytyykin! Mitähän mahdamme keksiä seuraavaksi?

‍