Suomessa tutkijoilla on ollut varsin vaivatonta kerätä tutkimusaineistoa lasten parissa silloin, kun aineistokeruu on toteutettu varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Monessa muussa maassa tutkijoilla ei ole pääsyä kouluihin ilman pitkää ja moniulotteista lupaprosessia, ja siten autenttisia luokkahuonetutkimuksia ei ole runsaasti saatavilla.

Tutkimuksen tekeminen ja asioista päättäminen kuuluvat usein aikuisille. Monissa yhteyksissä lasten omat kokemukset, omat ajatukset tai lasten keskinäinen toiminta ovat olennaisia ja edellytyksenä tutkimuksen luotettavuudelle. Yhä enemmän on kuitenkin korostettu lasten kanssa tehtävän tutkimuksen merkitystä, lasten osallisuutta omien asioidensa äärellä. Miten tutkimuksen avulla voidaan tuoda lasten ääni kuuluville?

Samanaikaisesti on kuitenkin pohdittava, miten suojella haavoittuvia tutkittavia. Edellytyksenä on siis, että lasten kanssa ja lapsiin kohdistuvan tutkimuksen pitää olla eettisesti kestävää, kuten kaiken muunkin ihmistieteellisen tutkimuksen. Tutkimuksen on oltava lapselle vapaaehtoista, kunnioitettava lapsen itsemääräämisoikeutta, välttää harmia ja turvattava lapsen yksityisyys ja tietosuoja.

Koska lasten oma arviointikyky näihin asioihin voi olla puutteellinen, käytännössä alle 15-vuotiaita koskevissa tutkimuksissa suostumukset kysytään lasten vanhemmilta. Tällöin lapsi ei saa itse päättää tutkimukseen osallistumisesta, koska valta viime kädessä on aikuisella.

Vaikka aikuisten tulisi keskustella lasten kanssa suostumuksen antamisesta, aikuinen saattaa tehdä päätöksen itse. Syitä voi olla monia. Viime vuosina erityisesti vanhempien tietämättömyys koulutyöskentelyä koskevista tutkimuksista on heikentänyt tutkimuksiin osallistuneiden määrää. Myös tietosuojaan liittyvien tekijöiden tarkentuminen on rajannut tutkijoiden työtä.

Lasten kanssa tehtävissä tutkimuksissa on kiinnitettävä erityistä huomioita käytettäviin tutkimusmenetelmiin, vaikka samoja menetelmiä voidaan käyttää sekä lasten että aikuisten kanssa. Jotta eettiset näkökulmat tulisivat huomioiduksi, menetelmissä on huomioitava lapsen kyky ymmärtää tutkimuksen tarkoitus tai se, että lapsi pystyy tuottamaan tutkimukseen tietoa niillä välineillä, jotka hänellä on kulloinkin käytössä. Tässä tutkijalla on tärkeä eettinen vastuu.

Lasten kanssa tehtävässä tutkimuksessa tutkijan eettinen pohdinta on jatkuvaa. Eettisiä ratkaisuja eivät ole vain tietosuojasuositusten noudattaminen tai suostumisten kerääminen, vaan tutkimuksen kokonaisvaltainen toteuttaminen niin, että lapsi voi toimia informanttina ymmärtävänä, kunnioitettuna ja arvostettuna yksilönä. Nämä välittyvät lapselle aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa. Luottamuksen rakentaminen nousee yhdeksi tärkeimmistä eettistä asioista.  

FINSCI-hankkeessa selvitämme lasten päätöksentekoprosesseja heidän ratkoessaan arkisia, mutta haastavia kysymyksiä veden käytöstä, ruuan valinnasta tai energian käytöstä.  Olemme kiinnostuneita, miten lapset tekevät valintoja ja päätöksiä omaan ajatteluunsa ja omiin kokemuksiinsa nojautuen. Haluamme selvittää tiedepääoman näkökulmasta, mitkä tekijät ohjaavat lasten päätöksentekoa ja miten saadun tiedon perusteella koulussa tiedepääomaa voitaisiin tukea.

Jotta lapset rohkaistuvat keskustelemaan ja pohtimaan ja jakamaan omia kokemuksiaan, tarvitaan luottamuksellinen tutkimusympäristö. Tutkijoina meidän on luotava tila lasten turvalliselle ajattelulle, keskustelulle ja oman toiminnan reflektiolle. Lapset eivät siis vain tuota tietoa tutkijoille, vaan tutkijoiden on päästävä mukaan lasten ehdoilla ja taidoilla käytävään vuoropuheluun.  

Tiedonhankkimiseksi lasten keskinäisiä keskusteluja nauhoitetaan, mutta verbaalisen tiedon ohella myös käyttäytymisen ja tunteiden merkitys on tärkeä. Videointi auttaa tässä, mutta aiheuttaa tutkijoille monia eettisiä näkökulmia ratkaistavaksi. Vai voisiko tutkimusmenetelmien käyttöä miettiä jo yhdessä lasten kanssa – tehdä tutkimusta lasten kanssa ja lasten ehdoilla? Esimerkiksi tarinoihin ja mielikuvitustilanteisiin asettuminen voisivat toimia päätöksenteon selvittämisessä ja avaisivat siten uudenlaisia mahdollisuuksia lasten ajatusten ja toimintaa ohjaavien kognitiivisten ja emotionaalisten prosessien selvittämiseen.

FINSCI-hankkeessa pidämme tärkeänä, että suomalaisen tiedepääoman tuottamiseen osallistuvat niin aikuiset kuin lapset. Kehitämme samalla myös eettisesti kestäviä tutkimusmenetelmiä ja toimintatapoja, jotta tutkimusta lasten kanssa voidaan jatkaa, eikä huoltajillekaan muodostu tiedevastaista asennetta.  Tutkijoina voimme itse edistää lasten ja heidän kanssaan toimivien aikuisten tiedepääomaa omilla tutkimusmenetelmällisillä valinnoilla.

Lähteet:

Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa (2019):

‍