‍

Miten sinusta tuli tutkija?

Olen pienestä pitäen ollut utelias ja kiinnostunut tutkijan työstä. Surullista kyllä en pitkään aikaan nähnyt tutkijan ammattia itselleni mahdollisena. Kuvittelin, että tutkijalla täytyy olla jotain erikoisominaisuuksia, joita minulla ei ollut. En vielä tänä päivänäkään tiedä, mitä nämä erikoisominaisuudet olisivat olleet – sen uteliaisuuden lisäksi, jota minulla kyllä riitti. Muutaman tutkimuksen tekijän ja lähipiiriin kuuluvan ihmisen kanssa keskusteltuani rohkenin olla yhteydessä entiseen graduohjaajaani professori Pirjo Korpilahteen, joka oli jo graduaikoina rohkaissut minua jatko-opintoihin. Pian minut kutsuttiin yliopisto-opettajan sijaisuuteen logopedian oppiaineeseen, jonka perään sain tutkijakoulun rahoituksen tohtoriopintoihini.

‍

‍

Miten kuvailisit omaa tutkimussuuntaustasi ja kiinnostuksen kohteitasi? Mitä asioita teet FINSCIssä?

Tutkin kieltä oppimisen kohteena ja välineenä ja sitä, miten kielelliset taidot ovat yhteydessä ei-kielelliseen tiedonkäsittelyyn ja kokemuksiin. FINSCIssä työtehtäväni liittyvät erityisesti eeg-aineistojen koostamiseen ja analysointiin. Ihmisten lisäksi näen tietokoneet tärkeinä työkavereinani. Teen mielelläni töitä tilastollisten mallien, koneoppimisen ja ohjelmoinnin parissa.

‍

‍

‍

Mikä on ollut suurin ajattelusi muutos tai mullistavin oppimiskokemus urallasi?

Jos täytyy nimetä jokin yksittäinen asia, se on varmaankin tutkitun tiedon jatkuva muotoutuminen, kun ymmärrys ilmiöistä lisääntyy. Yliopisto-opintoja aloittaessa saattoi tulla turvatonkin olo siitä, että tiedon lisääntyessä tieteen tarjoamat selitysmallit saattoivat vaihtua ja tarkentua. Tutkijana ymmärrän asian niin, että havaittujen ja mitattujen asioiden pohjalta muotoilemme todennäköisiä selityksiä ilmiöille ja seuraavien tutkimusten tarkoitus on koetella näitä selitysmalleja. Tarvittaessa tutkijan pitää olla myös valmis luopumaan muotoilemistaan teorioista, jos havainnot todellisuudesta eivät tuekaan niitä.

‍

‍

Millä tavalla ajattelusi on viime aikoina muuttunut?

Tämä ei ehkä ole varsinaisesti muutos ajattelussa, mutta viime aikoina olen ajatellut erityisen paljon sitä, miten elämänkokemukset ja tausta vaikuttavat siihen, mihin ihminen luottaa ja mitä hän pitää tärkeänä tai tavoiteltavana.

‍

Mikä muu tutkimuksen ulkopuolella kiinnostaa, innostaa, on elämässäsi tärkeää?

Vietän aikaani mieluiten sisätiloissa läheisten ihmisten, tietokoneiden tai kirjojen seurassa. Lisäksi olen kiinnostunut esimerkiksi painonnostosta, niche-tuoksuista (hajuvesistä), koneiden ja muiden esineiden purkamisesta ja korjaamisesta ja mekaanisista näppäimistöistä.

‍

‍

‍

Miten selittäisit käsitteen "Tiedepääoma" mahdollisimman lyhyesti?

Tiedepääoma koskee kaikkea, mikä liittyy ihmisen ja tutkitun tiedon väliseen suhteeseen.

‍