‍Vanhempien kohdalla aukko tutkimuksessa

Tarve tiedepääomalle ja -lukutaidolle kasvaa koko ajan, mutta lasten taidot ja motivaatio oppia tiedeaineita, kuten vaikkapa matematiikkaa ja biologiaa, ovat laskusuunnassa. Vanhemmilla on tässä tärkeä rooli, sillä he vaikuttavat lasten myönteiseen asenteeseen tieteitä kohtaan ja lasten tiedeosallisuuteen ja -motivaatioon. Perheiden tiedepääoman kasvattaminen onkin keskeinen keino vahvistaa tasa-arvoa ja saavutuksia tiedeoppimisessa. Aihe vaatii siis lisää tutkimusta, sillä muuttuvassa maailmassa tarvitaan tiedelukutaitoista yhteiskuntaa.

Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma tuottavat yksilölle etua yhteiskunnassa – niin myös tiedepääoma. Vaikka tämä on ymmärretty, ei perheiden tai vanhempien tiedepääomasta ole vielä tehty laajempaa tutkimusta. Ella Suortilla on työn alla kolmesta artikkelista koostuva väitöskirja, jonka ensimmäinen artikkeli on Vanhempien tiedepääoma ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Toinen artikkeli käsittelee koulun ja informaalin oppimisen rooleja ja arvoja, kolmas kertoo yhteiskunnallisesta toimijuudesta.

‍

‍

Millainen tutkijan tausta sinulla on, Ella Suortti?

”Olen projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopistossa, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla. Aihe kiinnosti omien mielenkiinnon kohteiden vuoksi ja tiedekasvatus/tiedeaineet ovat olleet mieluisia ja innostavia myös opettajana toimiessa. Tiedepääoman käsite oli uusi, mutta ymmärrys käsitteestä ja tiedepääoman merkityksestä on kasvanut tutkimusta tehdessä.”

Miten tutkimus toteutettiin?

”Tutkimuksessa on käytetty soveltuvin osin brittiläisen professori Louise Archerin tutkimusryhmän tiedepääomakyselyä. Mukana on ollut  740 vanhempaa ikähaarukassa 26–69 vuotta, joista 573 oli naisia.”

‍

Vanhemmat avainasemassa

Vanhemmat voivat tukea lastensa tiedepääoman karttumista monin arkisin tavoin, kuten juttelemalla koulutehtävistä, opastamalla sopivan mediasisällön pariin, kulkemalla luonnossa yhdessä havaintoja tehden tai tekemällä tiedekokeiluja kotona. Tämä kaikki kasvattaa lasten kyvykkyyttä omaksua tiedettä.  

Lapset, jotka saavat kotona jokapäiväisissä askareissa osallistua tiedeoppimiseen ja joiden vanhemmilla on myönteinen asenne tieteeseen, pärjäävät todennäköisemmin tiedeaineissa ja heillä on vahva tiedeidentiteetti. Suomalaisten vanhempien tiedepääoman rakentumisen lisäksi on tutkittu sitä, miten vanhempien taustat vaikuttavat tiedepääoman kertymiseen ja miten se puolestaan vaikuttaa lasten tiedeasenteisiin ja tieteeseen liittyvään päätöksentekoon.

‍

Vahva luontoyhteys

Vastauksissa painottuu suomalaisten vahva luontosuhde päivittäisissä toimissa lasten kanssa –  luonnossa liikkuminen, eläimiin ja kasveihin tutustuminen, valokuvaaminen. Archerin kyselyyn laittamat erinäiset tieteen tekemiseen liittyvät jutut, kuten laboratoriokoe tai tietokoneen ohjelmoiminen eivät niinkään olleet vanhempien ja lasten tekemisen ytimessä. Monia arjen toimia ei myöskään lähtökohtaisesti mielletty tieteen tekemiseksi, mutta tutkimukseen osallistuminen sai vanhemmat selkeästi ajattelemaan aihetta laaja-alaisemmin.

‍

‍

Miten vanhempien tarjoama tiedekasvatus poikkeaa koulun tiedeopetuksesta?

”Koulussa formaali tiedeopetus noudattaa tiettyjä malleja ja sekä aika että resurssit voivat olla rajallisia, joten vanhempien tuella voidaan tukea ja vahvistaa koulussa opittua. Vanhempiensa kanssa lapsi voi useammin pohtia ja oivaltaa yhdessä, samoin vanhemmat voivat kannustaa tieteiden pariin, kuten liikkumaan luonnossa, rakentamaan tai korjaamaan asioita tai vaikkapa tekemään tieteellisiä kokeiluja. Vanhemmat voivat kannustaa, mutta joskus myös tukahduttaa lapsensa kiinnostusta."

Vanhemmat voivat myös ottaa vastuuta yhteisöllisten tilojen hyödyntämisestä ottamalla selville, mitä tekemistä on tarjolla tai ilmoittamalla lapsensa vaikkapa tiedekerhoihin. Informaalit oppimisympäristöt ovat paikkoja, joihin vanhemmat voivat lapsensa viedä ja joissa koulusta saatua oppia voi syventää, kuten museot ja tiedekeskukset. Vanhemmille lankeaa useimmiten myös kustantajan rooli, mutta onneksi esimerkiksi kirjastot tarjoavat monia ilmaisia mahdollisuuksia.

‍

‍

Mitä tutkimuksesta opittiin?  

"Tutkimus vahvistaa aiempaa tutkimusta siinä, että koulutetut vanhemmat kaupungeissa panostavat enemmän lastensa tiedekasvatukseen, mutta jotta vanhempien vaikutusta lasten tiedepääomaan voitaisiin tasata, on tärkeää panostaa koulun rooliin – sitä kautta median anti ja vierailut epäformaaleihin tiedekohteisiin voisivat olla kaikille mahdollisia."

Ruokahävikki ja ilmastonmuutos ovat hyviä esimerkkejä globaaleista haasteista, joiden ratkaisemiseen tarvitaan tieteellistä tietoa. Meistä jokainen tekee valintoja ja päätöksiä tietojensa ja osaamisensa varassa. Tämän pohjalta kysymys kuuluu, miten tiedepääomaa voidaan kartuttaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää, millaisiin tekijöihin erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota ja miten tieteellisen tiedon roolia voitaisiin vahvistaa yhteiskunnassa tiedepääoma-käsitteen avulla. Miten tukea lapsia koulussa niin, että kaikilla olisi vanhemmista ja taustoista riippumatta samat mahdollisuudet rakentaa tiedepääomaansa? Miten koulu voisi tukea vanhempia siinä, miten he osaavat olla lastensa tukena? Miten informaalin tiedeoppimisen saavutettavuus kattaisi koko Suomen? Miten lasten tiedelukutaitoa voidaan monin tavoin lisätä?

Mikä oli itsellesi tutkimuksen tärkein anti?    

”Tutkimus on mielestäni tärkeä myös siksi, että vanhemmat, jotka haluavat lisätä perheensä tiedepääomaa, voivat tämän tutkimuksen kautta syvällisemmin ymmärtää, miten he voivat auttaa lapsiaan. He voivat esimerkiksi osallistaa lapsiaan koulujen tarjoamiin kerhoihin, päivittäisiin aktiviteetteihin, tiedeaiheisiin keskusteluihin tai ohjata tiedeaiheisen median pariin.”

Mitä opit tutkimusta tehdessä?

”Tutkimuksen tekeminen on nyt aloitettu, mutta jatkossa Archerin kyselyä pitää muokata ja syventää suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi. Kiinnostavaa on, miten kyselyä rakennetaan ja miten se otetaan käyttöön toisessa maassa. Nyt saadut tulokset myötäilevät aiempia tutkimuksia, sillä keskimäärin vastaajissa on eniten äitejä ja korkeasti koulutettuja – jatkossa haaste olisi saada vanhemmat laajemmin mukaan.”

‍

Linkki artikkeliin: VANHEMPIEN TIEDEPÄÄOMA JA SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT (julkaistu 3.10.2023)

‍