Organisaation inklusiivisten eli mukaanottavien käytäntöjen kehittäminen ei ole yksilölaji tai lyhytjänteinen hankepyrähdys. Mitä laajempi joukko henkilöstöstä on mukana kehitystyössä, sitä varmemmin yhdenvertaisuuden edistäminen juurtuu käytännön työhön.

Tiedekeskuksissa ja -museoissa yhdenvertaisen ja moninäkökulmaisen osallisuuden tavoite koskee niin näyttelyitä, tapahtumia ja muita sisältöjä, sisältöjä tuottavaa työyhteisöä ja työkulttuuria kuin sisältöjä kokevia kävijöitäkin. Moninaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä puhutteleva tiedeviestintä ja -kasvatus edellyttää siksi jatkuvaa vuorovaikutusta ja dialogia tiedekeskustyön tekijöiden ja kokijoiden välillä.

Iso-Britannian tiedekeskuksia kokoava yhdistys (ASDC) on laatinut Inclusion Wheel -nimisen työkalun, jota me FINSCI-hankkeessa*) kutsumme Mukaanottamisen vauhtipyöräksi (Kuva 1). Nimensä mukaisesti vauhtipyörä tyrkkää kehitystyön vauhtiin ja auttaa pohtimaan mukaanottavan tiedekeskustyön kehittämistä seuraavien kysymysten avulla:

12 kysymystä pohdittavaksi

1. Mainitaanko osallisuus, moninaisuus, yhdenvertaisuus ja/tai saavutettavuus toimintaa ohjaavissa ylimmän tason periaatteissa (esim. visiossa, missiossa, arvoissa tai strategisissa tavoitteissa)?
2. Edistääkö organisaationne johtoryhmä aktiivisesti yhdenvertaisuutta, moninaisuutta ja osallisuutta (esim. yhteistyötänne paikallisten, moninaisten yhteisöjen ja sidosryhmien kanssa)?
3. Mistä tiedätte, että em. yhteistyö moninaisten yhteisöjen ja sidosryhmien kanssa on yhdenvertaisen osallisuuden näkökulmasta vaikuttavaa?
4. Miten yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa rahoitetaan?
5. Kuka päättää näyttelyiden, tapahtumien ja ohjelmien sisällöistä?
6. Kuvastavatko tarjoamanne sisällöt, tuotteet ja palvelut organisaationne toimintaympäristön moninaisuutta?
7. Miten tavoitatte toiminnassanne vähemmistöihin kuuluvat tai muut heikommassa asemassa olevat yhteisöt ja perheet?
8. Kuvastavatko henkilökuntanne ja hallintoelimenne paikallisen yhteisön moninaisuutta sukupuolen, kulttuuristen ja sosiaalisten taustojen sekä toimintakyvyn osalta?
9. Miten rekrytointiprosessinne rohkaisee ja kannustaa aliedustettuja yhteisöjä edustavia työnhakijoita?
10. Kenen vastuulla organisaatiossanne on edistää monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta?
11. Onko henkilöstölle järjestetty mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää osaamistaan yhdenvertaiseen osallisuuteen tähtäävässä työskentelyssä uusien yhteisöjen kanssa?
12. Millaisia tapoja ja käytänteitä teillä on organisaation tapahtumissa ja toiminnoissa kertyneiden oppien jakamiseksi?

‍

‍

Kirjoittaja Kaisa Torkkeli on FINSCI-hankkeen hankevastaava ja -tutkija Tiedekeskus Heurekassa. Blogikirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen tiedekeskukset ry:n blogissa 11.6.2024. Linkki alkuperäiseen blogikirjoitukseen.

‍

Hyödyllisiä linkkejä ja vinkkejä

The Association for Science and Discovery Centres (ASDC), Case studies: https://inclusion.sciencecentres.org.uk/case-studies/ [Luettu 19.8.2024].

The Association for Science and Discovery Centres (ASDC), Resources: https://www.sciencecentres.org.uk/resources/ [Luettu 19.8.2024].

Diversci [Tiedekeskusammattilaisten kansainvälinen verkosto, joka keskittyy inkluusion, yhdenvertaisuuden, moninaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen]: https://www.diversci.eu/ [Luettu 19.8.2024].