Professori Louise Archer (UCL) tutkimusryhmineen kehitti tiedepääoman käsitteen tutkiakseen sitä, miten esimerkiksi sukupuoli, etnisyys tai yhteiskuntaluokka kytkeytyvät erityisesti luonnontieteitä koskevien käsitysten, arvostusten ja asenteiden omaksumiseen sekä identiteettiin oppijana tai ”tiedeihmisenä” (esim. Archer ym. 2015, 2021). Tiedepääoma auttaa siis tunnistamaan ihmisten moninaisten taustojen, identiteettien ja elämäntilanteiden yhteyttä siihen, millaista roolia tiede ja tutkimus heidän elämässään näyttelee.

Kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman alalajina tiedepääoma karttuu koulutuksen ohella arkisten tekemisten kautta ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa, joten sen hankkiminen ei voi olla yksittäisen ihmisen vastuulla. Tiedepääomaa ei myöskään pidä ymmärtää yksilön kykyjä tai osaamista mittaavana määrällisenä suureena. Tiedepääoma viittaa ennemminkin kaikkiin niihin resursseihin, joita kullakin on käytössään tieteestä hyötymiseksi (ks. esim. Kaakinen 2023) sekä tiedettä, tietoa ja tietämistä koskevaan arkisivistykseen.

Tiedepääoma rinnastuu lisäksi tieteen perintöön ihmiskunnan yhteisenä ylisukupolvisena ponnistuksena ja kumuloituvana tietovarantona, jonka hyödyntämiseen kaikilla pitäisi olla yhtäläinen oikeus osallistua. Tiedepääoma levittyy kuitenkin epätasaisesti, koska yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet, vakiintuneet hierarkiat ja valtasuhteet ylläpitävät eriarvoisuutta.

Suomessa on esimerkiksi havaittu, että ulkomaalaistaustaisia nuoria ohjataan suomalaistaustaisia useammin ammatillisiin opintoihin, joten he päätyvät suhteellisesti harvemmin lukioon ja ovat aliedustettuina korkeakoulutuksessa (Eid & Castaneda 2023). Lukio-opettajat saattavat puolestaan arvioida ulkomaalaistaustaisen opiskelijan ylioppilaskoetta ankarammin kuin ylioppilaskokeen sensorit, jotka eivät tiedä vastaajien nimiä ja taustoja (Sahlström & Silliman 2024).

Tiedepääoma kasautuu siis helposti ihmisille, joilla on jo lähtökohtaisesti parhaat edellytykset tutustua tieteeseen ja tutkimukseen johtuen esimerkiksi vanhempien koulutuksesta ja kasvuympäristöstä, mutta myös kulttuurisesta taustasta tai taloudellisesta asemasta.

Yhdenvertaisuuden tavoittelussa ei ole kyse pelkästään ihmisten oikeudesta tieteellisesti koeteltuun tutkimustietoon tai yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin kouluttautua, vaan myös tieteen elinvoimasta ja kattavuudesta. Selittääkseen ja ymmärtääkseen maailmaa mahdollisimman pätevästi ja luotettavasti tiede tarvitsee moninaisia tekijöitä ja näkökulmia.

Tiedepääoman epätasainen jakautuminen jatkuu, jos siihen ei puututa. Tiedeviestinnän ja -kasvatuksen toimijoiden soisi siis tietoisesti pohtivan, miten tiedepääomassa kuvastuva yhdenvertaisuutta nakertava ongelma kohdataan omassa työssä.

Yhdeksi työkaluksi ongelman ratkomiseen Archerin tutkimusryhmä on kehittänyt yhteistyössä LUMA-aineiden opettajien kanssa Yhdenvertaisuuskompassin (YESTEM Project Team 2021). Kompassi auttaa arvioimaan, 1) miten omat ja organisaation käytännöt edistävät ihmisten yhdenvertaisuutta ja 2) miten käytäntöjä voi kehittää oikeudenmukaisemmiksi. Archer ja kumppanit ovat rakentaneet kompassin käytön ja tiedekasvatuksen käytäntöjen kehittämisen tueksi myös ilmaisen englanninkielisen verkkokurssin. Kurssin sisältöihin ja tallenteisiin voi tutustua Future learn -alustalla.

FINSCI-hanke*) on suomentanut Yhdenvertaisuuskompassin (Kuva 1) sekä sen käytön tueksi laaditut tukikysymykset. Tukikysymykset on esitetty taulukossa, joka on värikoodattu vastaamaan kompassin ulottuvuuksia. Kuvassa 2 on esimerkkejä tukikysymyksistä. Yhdenvertaisuuskompassi on tukikysymyksineen ladattavissa tämän postauksen lopussa olevasta linkistä.

‍

‍

‍

Yhdenvertaisuuskompassi ohjaa pohtimaan esimerkiksi sitä, kenen edut, tarpeet tai arvot määrittelevät oman työn ja organisaation toimintaperiaatteita, tavoitteita ja käytäntöjä. Otetaanko vähemmistöyhteisöt huomioon vai suosiiko toiminta ensi sijassa valtaväestöä ja jo tuttuja kumppaneita ja yleisöjä?

Yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen vaatii jatkuvaa pohdintaa ja vakiintuneiden työtapojen arviointia. Tukikysymykset voivat auttaa aiempaa yhdenvertaisempien näyttelyiden, kohteiden, tapahtumien, ohjelmien ja markkinoinnin suunnittelussa – eli tiedekeskustyön käytäntöjen oikeudenmukaisuuden arvioinnissa ja juurtuneiden ennakko-oletusten tiedostamisessa.

Oletko kokeillut Yhdenvertaisuuskompassia tai muuta vastaavaa työkalua työsi kehittämisen tukena? Olemme kiinnostuneita kokemuksistanne! Ota yhteyttä sähköpostitse: kaisa.torkkeli[at]heureka.fi

Kirjoittaja Johanna Enqvist on Suomen tiedekeskukset ry:n pääsihteeri sekä Heurekan ja Suomen tiedekeskukset ry:n yhteisen työpaketin vetäjä FINSCI-hankkeessa. Kirjoittaja Kaisa Torkkeli on FINSCI-hankkeen hankevastaava ja -tutkija tiedekeskus Heurekassa. Blogikirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen tiedekeskukset ry:n blogissa 27.2.2025. Linkki alkuperäiseen blogikirjoitukseen.

‍

LATAA JA TULOSTA LINKISTÄ

Yhdenvertaisuuskompassi ja tukikysymykset (PDF)

LUE LISÄÄ

Archer, L., Dawson, E., DeWitt, J., Seakins, A., & Wong, B. (2015). “Science capital”: A conceptual, methodological, and empirical argument for extending bourdieusian notions of capital beyond the arts. Journal of research in science teaching, 52(7), 922–948.

Archer, L., Godec, S., Calabrese Barton, A., Dawson, E., Mau, A., & Patel, U. (2021). Changing the field: A Bourdieusian analysis of educational practices that support equitable outcomes among minoritized youth on two informal science learning programs. Science Education, 105(1), 166–203.

Eid, M. & Castaneda, A. (2023). Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi tutkimusten ja tilastojen valossa. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 73. Saatavilla verkossa:https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2023/05/Ulkomaalaistaustaisten-nuorten-hyvinvointi-tutkimusten-ja-tilastojen-valossa_FINAL.pdf

Kaakinen, J. (2023). Tiedepääomalla parempia päätöksiä – poliitikot koulun penkille? MustRead 29.9.2023: https://www.mustread.fi/artikkelit/tiedepaaomalla-parempia-paatoksia-poliitikot-koulun-penkille/ [Luettu 16.8.2024]

Sahlström, E., & Silliman, M. (2024). The extent and consequences of teacher biases against immigrants. https://www.helsinkigse.fi/discussion-papers/discussion-paper-22 [Luettu 19.8.2024]

YESTEM Project Team (2021). YESTEM Insight 1: The Equity Compass: A Tool for supporting socially just practice. https://yestem.org/wp-content/uploads/2021/09/2021-YESTEM-Insight-1-Equity-Compass-for-ISL-updated-Sept-2021.pdf [Luettu 7.10.2024]

‍