Tiedepääoma on tieteeseen liittyvän ymmärryksen summa: mitä ihminen tieteestä tietää, mitä hän siitä ajattelee, keitä hän tieteen ammateissa tuntee ja miten hän kaiken tämän valossa toimii arjessaan. Tiedepääoman pohja rakentuu koulussa ja opinnoissa, mutta elinikäinen oppiminen kartuttaa sitä myös kunkin omissa sosiaalisissa verkostoissa.
FINSCI (Fostering Finnish Science Capital) on tutkimushanke, joka haluaa tutkia ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa, jotta jokaisella olisi yhä paremmat edellytykset ymmärtää vaikkapa ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä. Kun osaa tunnistaa oikean tiedon väärästä, pystyy tekemään tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, eikä altista itseään humpuukille, mielipiteiden polarisoitumiselle ja manipuloinnille. Yhteinen tiedepääoma edistää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon toteutumista.
FINSCIssä ovat mukana Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, tiedekeskus Heureka, Suomen tiedekeskukset ry ja Skope ry. Yliopistot tutkivat, miten tieto ja tunteet vaikuttavat päätöksentekoon ja miten tiedepääomaa voisi lisätä. Tiedekeskukset ideoivat yhdessä aiemmin tavoittamatta jääneiden yleisöjen kanssa uusia osallisuuden muotoja, ja Skope ry järjestää tiedetempauksia ja yleisötapahtumia.
Tutkimuskonsortiota johtaa Johanna Kaakinen (Turun yliopisto) ja varajohtajana toimii Mirjamaija Mikkilä-Erdman (Turun yliopisto). Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Keräämme yhdelle sivulle tiedot kaikista tutkimuksistamme ja tapahtumistamme. Samalta sivulta löytyy tietoja myös muista suomalaisista tukimushankkeista, jotka etsivät osallistujia.
Yhdenvertaisuuskompassi auttaa pohtimaan yhdenvertaisuuden ulottuvuuksia ja kehittämään tiedekeskustyön sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
FINSCI-tutkimushankkeen tiedepääoma-artikkeli "Science capital: Results from a Finnish population survey" on julkaistu Sage Journalsissa. Artikkelin ydinsanoma on, että tiedepääoma koostuu eri dimensioista. Lapsuuden kokemukset ovat keskeisiä vielä aikuisiässäkin, ja sosiaalista eriarvoisuutta on.
Psykologi Oskari Virtanen tekee FINSCI-hankkeessa väitöskirjaansa. Hän tutkii sitä, miten ihmiset käsittelevät lähteiden luotettavuuteen liittyvää tietoa sosiaalisessa mediassa ja miten heidän ennakkoasenteensa ja mielipiteensä tähän vaikuttavat.
Tiedekeskustyötä voidaan kehittää perinteisen puuteperustaisen lähestymistavan lisäksi esimerkiksi kykyperustaisesti. Mutta miksi se kannattaa?
Minkälaisia mielikuvia sana 'tiede' ihmisissä herättää? Toteutimma gallupin, jossa pyysimme vastaajia kertomaan omin sanoin, mitä tiede heille tarkoittaa, kirjoittamaan sanoja, joita heille tulee mieleen tiede-sanasta sekä lopuksi vielä piirtämään tieteen. Saimme 7–79-vuotiailta 416 vastausta.